Mielipide: Taitettu indeksi on katastrofi myös nuorille

Arvoisat nuorisojärjestöjen puheenjohtajat,
Kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi on saanut 85 337 allekirjoitusta ja siirtyy seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn. Aloitteen tavoitteena on turvata ansaittu tulotaso eläkkeellä ja estää eläkeläisköyhtyminen. Useiden nuorisojärjestöjen edustajat vastustavat aloitetta ja kehottavat kansanedustajia hylkäämään sen.
”Senioriliike – nälkäinen susi lampaiden vaatteissa eläkevarantojen äärellä” kirjoittavat Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Hanna Hirvonen ja STTK-opiskelijoiden puheenjohtaja Emma Koskinen 10.2.2016 www.sttk.fi/uutishuone palstalla. Heidän mukaansa palkkatasoindeksi kaatuu nuorempien sukupolvien maksettavaksi.
”Taitettu indeksi on nuorten pelastus” otsikoivat Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin puheenjohtaja Eero Rämö ja koordinaattori Hanna Sauli maakuntalehdissä 18.3. julkaistussa kiertoartikkelissaan. Heidän mukaansa aloitteen läpimeno olisi ”nykynuorten kannalta taloudellinen katastrofi”, sillä Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan eläkerahastot olisi käytetty loppuun 2060-luvulla.
”Puhkeaako 1980-95 syntyneiden kapina?” varoittaa Kokoomusnuorten puheenjohtaja Daniel Sazonov Uuden Suomen puheenvuoropalstalla 29.3. Kyse on ”taistelusta sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Emme voi seurata sivusta, kun lautasiltamme syödään alati kiihtyvässä tahdissa” hän toteaa. Sazanovin mielestä poliittisilla nuorisojärjestöillä olisi nyt ”suorastaan velvollisuus koota voimansa taistelussa kiljuslaista eläkepopulismia vastaan.”
On hienoa, että nuorisojärjestöjen edustajat ottavat kantaa nuorten puolesta. On tärkeää, että me käymme avointa keskustelua ja yritämme kuunnella toisiamme. Yhtä tärkeää olisi pysyä erossa kevyistä heitoista ja asiattomasta leimaamisesta. Populismiin lankeaminen on kenelle tahansa vahingollista. Siksi meidän kaikkien on syytä pitäytyä faktoissa unohtamatta kuitenkaan oikeudentuntoa.
Kansalaisaloitteen laatijoiden ykköstavoite on varmistaa sekä nykyisten että tulevien eläkkeensaajien eläketurva. Se on ehdoton lähtökohta. Uudistusta ei saa toteuttaa, jos se tapahtuu sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kustannuksella.
Olen omalta puoleltani valmis vetämään tukeni aloitteelta, jos se osoittautuisi nuorten etujen vastaiseksi. Kaikki kuitenkin viittaa siihen, että eläkkeiden palkkatasoindeksi on ”nuorten pelastus” ja taitettu indeksi taloudellinen katastrofi. Nuoret ja eläkeläiset hyötyvät yhdessä indeksiuudistuksesta.
Kun nykyinen eläkeläispolvi oli nuoria, he luottivat päätöksentekijöihin, että ansiosidonnainen eläketurva toimii heidän tullessaan eläkeikään. Siksi he ovat maksaneet työuransa työeläkemaksua. Sama luottamus tulisi olla nykynuorilla nykyisiin päätöksentekijöihin – ja siitä on pidettävä kiinni.
Taitettuindeksi oli eläkeheikennys, joka säädettiin vuonna 1995. Sen seurauksena eläkeläisten ansaittu tulotaso on pudonnut ja he ovat jääneet jälkeen hyvinvoinnin kasvusta. Nykyeläkeläinen on ainoa tulonsaajaryhmä, joka ikääntyessään kokee lakisääteisen elintason laskun. Ei ihme, että monet tuntevat tulleensa petetyiksi luottaessaan päätöksentekijöihin. Yksikään eläkkeensaaja ei halua tulevaisuudessa nykynuorille samaa kohtaloa.
Sosiaaliset tulonsiirrot, kuten kansaneläke on sidottu kuluttajahintaindeksiin, jotta niiden ostovoima säilyy hintojen noustessa. Niihin tehdään lisäksi tasokorotuksia, jotta ostovoima säilyisi myös elintason noustessa.
Ansiosidonnaisiin työeläkkeisiin ei tehdä tasokorotuksia. Miksi? Koska ne sidotaan määritelmän mukaan palkkatasoindeksiin, joka varmistaa ostovoiman. Kun taitettu indeksi lähes poisti palkkaindeksin, se on koettu oikeuden loukkauksena, josta kärsivät niin nykyiset kuin tulevat työeläkkeensaajat.
Ovatko nykyeläkeläiset susia halutessaan ansaitun tulotasonsa turvaamista? Ovatko he tunkeutumassa pikkulasten pöytiin vaatimuksineen?
On totta, että monet eläkeläiset ovat nälkäisiä. Leipäjonojen asiakkaista 40 % on eläkeläisiä. He köyhtyvät vanhetessaan, niin että yli 75-vuotiaista 20 %, yli 85-vuotiaista 30 % ja satavuotiaista lähes puolet elää köyhyysrajan alla, kun eläkkeelle siirtyessään 65-vuoden iässä ainoastaan 8 %.
”Nuorten lautasilta syönti” on voimakas kielikuva. Joku saattaisi sanoa, että nykynuori torjuessaan kansalaisaloitteen ”syö vanhuksen pöydästä”. Nuori ei ole vielä ehtinyt kartuttaa lainkaan eläketurvaansa, jonka ikäihminen on jo tehnyt.
Vanhusten ansaittua eläketasoa on jo kaksikymmentä vuotta nakerrettu, ja sama tahti uhkaa jatkua. Tähän mennessä nyky-eläkeläiset eivät ole saaneet eläkerahastoista euroakaan omista eläkesäästöistään. Joka ikinen vuosi työeläkemaksut ovat olleet suuremmat kuin maksetut eläkkeet yhtä poikkeusvuotta lukuun ottamatta.
Kukin sukupolvi kartuttaa omat eläkesäästönsä, nuorten osalta pääurakka on vielä edessä. Kun tänä päivänä rahastojen tuottoja ei käytetä eläkkeisiin, vaikka tulotasot laskevat ja eläkeläiset köyhtyvät, niin kuinka uskottavasti näin tehdään tulevaisuudessa. Tämä on ikäihmisten ja nuorten yhteinen huoli.
Taitettu indeksi hyväksyttiin siksi, että varauduttiin suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymiseen ja pelättiin eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä. Puhuttiin ”eläkepommista”. Nyt suuret ikäluokat ovat eläkkeellä, ja he ovat viimeiset kymmenen vuotta kuormittaneet eläkejärjestelmää.
Vuodesta 1995 tähän päivään eläkemenot ovat kaksinkertaistuneet. Samanaikaisesti ovat eläkerahastot TELA:n tilastojen mukaan viisinkertaistuneet. Lamavuosina 2012-2015 rahastot ovat kasvaneet 46,3 miljardia euroa, eli 22 000 euroa minuutissa. Valtio velkaantuu 10 000 euroa minuutissa, joten julkisen talouden nettovelka tosiasiassa laskee.
Eläkevaroja on kartutettu jo yli 180 miljardia euroa. Niistä yli 130 miljardia on siirretty ulkomaille. Valtion budjetti on 54 miljardia, joten eläkerahastoissa on varoja yli kolme kertaa enemmän – ja suurin osa poissa Suomesta!
Jos rahat sijoitettaisiin Suomeen ja tuottoja käytettäisiin eläkkeisiin, luotaisiin teille nuorille työpaikkoja ja kykenisitte kartuttamaan omaa eläketurvaanne. Nyt 1980-1995 syntyneet sukupolvet kärsivät sekä lamasta että mittavasta eläkevarojen taltioinnista ulkomaille, joka kiihdyttää taantumaa. Sen sijaan eläkkeiden nosto olisi kustannustehokkainta elvytystä. Tästä hyötyisivät sekä ikääntyneet että nuoret.
Eläketurvakeskuksen ennuste kertoo, että nykynuorten siirtyessä eläkkeelle vuonna 2050 rahastot ovat kooltaan kaksinkertaiset palkkaindeksiä käytettäessä. Sen seurauksena eläkeläiset ovat ylläpitäneet tulotasonsa ja silti nuorille jää nykyiseen verrattuna tuplarahastot.
Sama ennuste väittää, että vuonna 2067 rahastot on syöty. Mitä kauemmaksi ennustetaan, sitä epävarmempaa on. Jos ennuste pitäisi paikkansa, on luotettava silloisiin päätöksentekijöihin, etteivät hukkaa saamaansa perintöä. Jos ”hukkaisivat”, niin nykynuoret nauttisivat tuolloin huikeasta eläkkeiden ostovoiman lisäyksestä. Eläkkeisiin hupenisi 17 vuodessa sekä 350 miljardin euron rahastot että silloiset työeläkemaksut.
Vielä absurdimmalta Eläketurvakeskuksen laskelma tuntuu, kun arvioidaan vuotta 2080. Silloin taitetulla indeksillä yksityisen työeläkesektorin rahastoissa on 1 520 miljardia euroa ja yhteensä 2 410 miljardia, jos julkinen sektori lasketaan mukaan. Nykyrahassa tämä on 811 miljardia.
Tänä päivänä 73 % eläkevaroista on siirretty ulkomaille, koska rahat ”eivät mahdu Suomeen” ja ”sekoittaisivat täysin pääomamarkkinamme”. Seuraavina vuosikymmeninä yhä vain suurempi osa kansallisomaisuudesta siirtyy ulos kasvamaan passiivisena korkoa. Tämä ei voi olla nuorten etu. Taitettu indeksi on kannaltanne katastrofi!
Palkkatasoindeksi sen sijaan lisää eläkkeiden ostovoimaa ja kotimaista kulutuskysyntää, erityisesti työvaltaisissa palveluissa. Te nuoret saisitte töitä ja pääsisitte kartuttamaan eläketurvaanne. Julkinen talouskin elpyisi lisääntyvien verotulojen ansiosta. Palkkatasoindeksillä olisi vahva dynaaminen vaikutus koko kansantalouteen.
Kun työeläke riittäisi elämiseen, niin nuorten ei tarvitse maksaa omasta pussista veroina eläkeläisten toimeentuloa. Kaiken lisäksi taitettu indeksi siirtää ikääntymiseen liittyviä sote-menoja eläkejärjestelmästä veronmaksajien, eli myös teidän nuorten piikkiin.
Palkkatasoindeksi olisi myös reilu, koska lamavuosina kuten juuri nyt, eläkkeet eivät nouse, jolleivät palkat nouse. Eläkeläiset osallistuvat muiden tavoin lamatalkoisiin. Hyvinä aikoina taas eläkeläiset pääsisivät nauttimaan elintason noususta yhdessä kaikkien kanssa.
Keskimääräinen elinaikaodote 65-vuotiailla on 20 vuotta. Eläketurvakeskuksen ennuste kertoo, että kun aika heidät jättää, niin nuorille jää sekä eläkerahastot että koko kansallisomaisuus. On epäilemätöntä, että nykynuori on mielihyvin tukemassa vaarinsa ja mumminsa oikeutta omaan ansaittuun eläketurvaansa. Samaa tahtovat kaikki seniorit nuorille.
Palkkatasoindeksi eläkkeissä on aitoa sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta ja solidaarisuutta. On hienoa, että te nuoret olette yhdessä senioreiden kanssa ajamassa reilua ja yhteisvastuullista Suomea.

Terveisin,

Kimmo Kiljunen
Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja