Ensi viikolla lähetystö ministeriöön

Veikko Tikkanen toimii Pyhäjärven kaupunginjohtajan sijaisena seuraavat seitsemän kuukautta. Tita Rinnevaaran virkavapaus kestää 31.heinäkuuta saakka, jolloin uusi kaupunginjohtaja pitäisi olla valittuna.

Tikkasen komennus on alkanut aikataulujen tekemisellä. On sovittu tapaamisia ja neuvotteluja. Heti ensi viikolla Pyhäjärveltä ja seutukunnasta lähdetään Helsinkiin työ- ja elinkeinoministeriöön edistämään kaivoksen jälkeistä elämää Pyhäjärvellä.
-Tiistain tapaaminen TEM:ssä liittyy sekä ennakoidun rakennemuutoksen alueeksi hakeutumiseen että kaivoksen jatkokäyttöön, Tikkanen kertoo.
Matkaan lähtevät edustajat Pohjois-Pohjanmaan liitosta, Nivala-Haapajärven seutukunnasta, kaivokselta, Oulun Eteläisestä instituutista ja Pyhäjärven kaupungista. Ministeriöstä ovat paikalla kaikki aiheeseen liittyvät virkamiehet ja lisäksi maa- ja metsätalousministeriön edustaja.
-Pyhäsalmen kaivoksen infran jatkokäytön asioilla on nyt kiire. On juostava nopeasti, aikaa on enää kolme vuotta. Jos vasta seuraavien kuntavaalien jälkeen alettaisiin toimia, olisi myöhäistä.
Tikkanen kertoo, että sen puolen vuoden aikana, jonka hän oli poissa Pyhäjärveltä, hän piti itsensä ajan tasalla kaivoksen jatkohankkeista ja hankki tietoa.
-Muuten yritin opiskella Pyhäjärveä pois itsestäni, mutta en täysin onnistunut.
Veikko Tikkaselle Pyhäsalmen kaivos on hyvin läheinen, sillä hän on seurannut sen vaiheita malmiaihion löytymisestä lähtien.
-Olen nähnyt kaivoksen synnyn vierestä, siitä asti kun Erkki Ruotanen sen elokuussa 1958 löysi kaivoa syventäessään. Kävin Ruotasen kansakoulua vuosina 1956–60. Kun malmiaihio todettiin rikkaaksi, ei tupakoitu kauan, vaan kaivos avattiin jo 1962.
-Nyt ei onnistuisi, että alle neljässä vuodessa malmilöydöstä päästäisiin tuotantoon.
Kaivoksen jälkikäytön hankkeet ovat Tikkasen mukaan nyt tulleet ihmisen kokoisiksi, tavallisen kansalaisen ymmärrettäviksi. On monipuolisia ideoita, eikä enää puhuta pelkästään tieteellisestä uusiokäytöstä.
Nyt Pyhäsalmella jo tehtävä hiukkasfysiikan ja astrofysiikan tutkimus luo pohjaa muille tieteenaloille. Esimerkiksi Emma-koe osoittaa, että kaivoksessa voidaan toteuttaa monimutkaisia ja vaativia tutkimuksia. Pyhäsalmen kaivoksen tiloihin voidaan saada lukuisia eri tieteellisiä kokeita.
Laguna-hankkeen meno Yhdysvaltoihin ei Tikkasen mielestä ole täysin varmaa. Onhan USA:ssa presidentin vaalit ja vallanvaihto voi johtaa rahoituksen leikkaamiseen.
-Laguna on osa suurvaltapolitiikkaa. USA rahoittaa Cerniä ja ilmeisesti sen takia hiukkasfysiikan koe suoritettaisiin USA:ssa. Vaikka on kiistatta pystytty osoittamaan, että koe voidaan tehdä parhaiten Cernin ja pyhäsalmen välillä.
Kaivosinfran uusiokäytön hankkeista ensimmäinen on kaivos energiavarastona-hanke eli pumppuvoimala. Tikkasen mukaan hanke on konkretisoitunut ja osoittautunut tarpeelliseksi myös sähköenergian huoltovarmuuden takia.
-Sitä näkökulmaa ei ole ennen ollut. Hankkeen yksityiskohtaiseen selvitykseen on saatu lähes miljoonan euron rahoitus. Nyt alkaa muun muassa hankkeen kannattavuuden selvittely, mikä toivottavasti johtaa siihen, että energiayhtiöt voivat tehdä sijoituspäätöksensä.
Tikkasta kiinnostavat paljon myös datakeskusasiat. Hänen mukaansa Suomi ja Pyhäsalmi sopivat mitä mainioimmin tietoliikennekeskusten paikaksi. Tietoliikenne Aasiasta Eurooppaan tarvitsee lisää väyliä. Valokaapeli Koillisväylää pitkin ja Suomen ja Venäjän rajaa etelään kohti Keski-Eurooppaa lyhentäisi tiedon matkaa.