Mielipide: Pittää sanua tottuus AKT:n lakkohalukkuudesta

Uutisten mukaan Media teki kysely AKT: johtohenkilöille saadakseen selville kuinka tosissaan kenttä ja erityisesti AKT:n päättäjät ovat lakkoilun suhteen. Ja onko AKT todellisuudessa valmis ajamaan Suomen Kreikan tielle ts. luovutammeko päätösvalan taloudenpidostamme EU:lle.
Kyselyn tulos ja uutisotsikko hätkähdytti n 80 % oli valmis lakkoon keväällä 2016 ja kysymyksessä olisi poliittinen lakko.
Mutta hupsista heijaa, kun luki uutisen kokonaan niin totuus tutkimuksesta oli, että vain neljäsosa oli lakon kannalla ja muut joko eivät ilmaisseet kantaansa tai olivat lakkoilua vastaan.
Kuinka päädyin tähän oikeampaan tulkintaan.. Lännen Media lähetti kyselyn 196 AKT päättäjiin kuuluvalle henkilöille ja sai lopulta karhukirjeiden jälkeen vain 75 vastausta. Näistä 75;stä 24 ei kannattanut lakkoa ja 13 ei osannut sanoa ja vastaamatta jätti noin kolme neljästä kysely kohteena olleesta henkilöstä. Joten vain 48 AKT nokkamiestä 196;sta oli Suomen turmion tien kannalla,siis lakon kannalla. Elon laskuopin mukaan se on prosenteissa noin 24 %.
Näitten tosiasioiden edessä olen kiitollinen tutkimuksen tekijälle ja ennen kaikkea AKT:lle siitä, että sovinnollinen taloutemme kehittäminen on nyt tärkeämpää kuin jääräpäinen lakkoilu.
Maailma muuttuu kaiken aikaa ja vaikka demokratiaan ja kansalaisoikeuksiin kuuluu lakko-oikeus, niin moraalisesti kaikki lakot ovat nyt täysin vahingollisia toimenpiteitä. Jos kuitenkin AKT puheenjohtajan pitää saada lakkoilla, niin se ei voi muuttaa hallituksemme valitsemaa linjaa. Tavoite on hallitukselle vaikea, koska eräät tahot eivät halua tunnustaa tosiasioita velaksi elämisestä ja tämän elämäntavan tuhoisasta lopputuloksesta.
Lakkouhkailijat eivät ole valmiit uhraamaan mitään tulevien sukupolvien eteen. Eletään kasvavassa velkakierteessä ja tämän peräänantamattomuuden takia monet vähävaraiset ja pieni ja keskituloiset joutuvat hoitamaan myös AKT:n pomojen osuuden. Velkakierre on pakko pysäyttää ja kansamme tuotantokyky ja kilpailukykyisyys on parannettavissa vain yhteiseen hiileen puhaltamisella.
Antero Aakko
Pyhäjärven mökkiasukas