Itsenäisyyspäivää juhlittiin lasten ja nuorten esityksin

Pyhäjärven itsenäisyyspäivää juhlittiin Keskuskoululla pitkälti lasten ja nuorten toteuttaman ohjelman myötä. Juhlan avasi Harrasteakatemian bändi, joka soitti nuorekkaaseen tyyliin kaksi kappaletta Arto Riihijärven johtamana ja sovittamana.
Tilaisuuden juontajana toimi Sirkka Tikka, joka yhdessä lapsenlapsensa Eelin kanssa keskustellen johdatti juhlan kulkua eteenpäin. Jokilatvan opiston runopiiri lausui Eino Leinon runoutta ja Jokilaaksojen musiikkiopiston soitto täytti kauniisti juhlasalin.
Koreografi-visualisoija Marketta Viitalan ohjaama Kurjenpolvet –ryhmä toteutti itsenäisyyspäivän juhlassa esitykset ”Iltatuokio Sibeliuksen Ainolassa” ja ”Yllätyksiä talvisessa metsässä”. Yläkoululaisten ryhmä tulkitsi kuvin, liikkein ja sävelin pyhäjärvisten nuorten tuntoja. Lapsikuoro MusiSoivat esitti puolestaan juhlassa kolme laulua Pia-Susanna Rautakosken säestämä ja Satu Pikkaraisen johtamana.
Itsenäisyyspäivän juhlapuheen piti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kimmo Sarkkinen.
– Itsenäisyys –sanalla on valtaisa merkitys ja ennen kaikkea tunnearvo sekä kansakunnille että yksittäisille ihmisille. Lähes kolmekymmentä vuotta sitten Euroopassa koettiin todellinen itsenäisyysbuumi, kun Neuvostoliitto ja Jugoslavia hajosivat. Syntyi monia uusia, itsenäisiä valtioita.
Sarkkinen muisteli puheessaan Suomen sotien historiaa ja vaiheita. Hän totesi, että itsenäisyyden saavuttamiseksi käydään parasta aikaa kymmeniä taisteluja eri puolilla maailmaa. Itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys.
– Arvoisat veteraanit, te olette kunniakansalaisia. Teidän arvostuksenne kansamme keskuudessa on vankkumaton. Levoton maailma ja ristiriitojen kärjistyminen meidänkin lähialueillamme on saanut kansamme yhä enemmän arvostamaan itsemääräämisoikeuttamme. Sen te veriuhrein meille säilytitte.
Sarkkinen pohti myös Euroopan kokemaa suurta kansainvaellusta ja sen merkitystä sekä EU:n mukanaan tuomia vaikutuksia.
– Pian kaksi miljoonaa pakolaista Aasiasta, Lähi-idästä ja Afrikasta on lyhyen ajan sisällä hakeutunut turvapaikanhakijoiksi Eurooppaan. Tästä joukosta noin 30 000 on saapunut Suomeen. Uskon kyllä, että me pystymme kotouttamaan Suomeen ihmisiä, jos tulijat ovat kotimaassaan paljon kärsineitä naisia ja lapsia. Uskon myös, että kaikkien toive on kansallisten päätösten suurempi salliminen. Sitä myötä tasa-arvo isojen ja pienten kansojen välillä vahvistuu.
Sarkkinen muistutti siitä, että toisen maailmansodan aikana Suomi oli ainoita maita, joita ei miehitetty.
– Kaikenlaisesta maailman menosta huolimatta meidän suomalaisten tulee olla paljosta kiitollisia. Erityisesti niille miehille ja naisille, jotka pelastivat maan vuosina 1939-1945.

Marja Myllymäki