Sankarihautajaiset Pyhäjärvellä, otteita Paavo Leskisen puheesta

Neuvostoliiton aloitettua suurhyökkäyksen Karjalan kannaksella kesäkuun 9.-10. päivä 1944, oli Eino Ryynäsen joukko-osasto JR 33 sijoitettuna rintamavastuuseen Äänisen pohjoispuolelle. He olivat valmiita puolustustaisteluun suomalaisten asemasotavaiheen aikana Karhumäen kallioihin louhimissaan erittäin vankoissa puolustusasemissa. Puna-armeija ei kuitenkaan suorittanut tällä suunnalla hyökkäysoperaatioita. Rintamamme murruttua etelämpänä päämaja antoi juhannuksen maissa 1944 käskyn tämän suunnan suomalaisjoukoille irtautua asemista ja vetäytyä vihollisen etenemistä viivyttäen. JR33 vetäytyi taistellen runsaan kuukauden ajan, aluksi länteen Porajärven ja myöhemmin etelään Suojärven suuntaan.

Ryynäsen komppanian vetäydyttyä Suojärven kunnan Varpakylään, josta haarautuu tie kohti länttä, pyhäjärvisten sotilaiden talvi- ja jatkosodasta tutuille paikoille, Vuontele, Aittojärvi, Ägläjärvi, Ristisalmi ja Tolvajärvi, Ryynäsen komppania jäi vihollisen motittamaksi 16.7.1944. Komppania oli saanut aamulla käskyn lähteä tienristeysmaastossa olevaan Rasvalinvaaraan, jonka vihollinen oli vallannut. Päivän aikana muu osa pataljoonaa oli vetäytynyt hallitusti länteen Vuontelejoen länsipuolelle, räjäyttäen sillankin, luullen kaikkien omien joukkojen päässeen sillan yli.
Näin ei kuitenkaan ollut. Ryynäsen komppanian tallessa olevista sotapäiväkirjoista voi havaita, että komppania ei saanut koskaan muiden komppanioiden tapaan irtautumiskäskyä asemistaan. Kenties viestiä tuomaan komennettu lähetti oli joko haavoittunut, kaatunut tahi eksynyt. Vihollinen oli saartanut komppanian mottiin. Komppanian päällikkö on tehnyt ratkaisunsa. Komppania murtautui vihollisketjun läpi iltapäivän aikana. Kävi niin kuin motista murtautumisessa on yleensä käynyt, osa selviää, osa ei. Sotapäiväkirja kertoo konekivääreiden jääneen viholliselle ja rynnäkössä kadonneen kuusi sotilasta, heidän joukossaan sotamies Eino Kalervo Ryynänen, jonka lisäksi murtautumisessa on haavoittunut kahdeksan miestä.

Tämä JR 33 pysäytti puna-armeijan etenemisen tällä suunnalla viikkoa myöhemmin Ristisalmeen. Surujen salmeen, paikkaan jossa 16 pyhäjärvistä kaatui hyökkäysvaiheen taistelussa 15.7.1941 sotiemme mustimpana päivänä. Sotamies Ryynäsen maalliset jäänteet löysi vapaaehtoisten venäläisten etsijäryhmä.