Kiirevastaanoton muuttuminen puolikiireeelliseksi huolestutti selvää enemmistöä viime viikon kysymykseen vastanneista. Käy lukemassa kommentit ja vastaa viikon kysymykseen!
Viikon kysymys on gallup-tyyppinen viikoittain vaihtuva kysymys, jonka vastaus julkaistaan aina seuraavan viikon lehdessä. Kyselyyn vastaajat voivat antaa myös kynän sauhuta kommentoimalla aihetta Sana on vapaa -kohtaan.
Toimituksella on oikeus lyhentää tai jättää julkaisematta viestejä. Muistetaan hyvät tavat viestien kirjoittamisessakin!
Huom! Tulokseksi hyväksytään vain yksi vastaus.
Kuinka viime viikolla vastattiin:
Huolettaako kiirevastaanoton muuttuminen puolikiireelliseksi?
Näin vastasitte: Kyllä 85 % | Ei 12 % (Vastauksia yhteensä 79)
Kyllä
“Pyhäjärven olisi kannattanut keskittää vähän paremmin äänet oman edustajan taakse, niin olisi saatu kaksi hyvää edustajaa hyvinvointialueen valtuustoon”
“Vaarana on Pihtiputaan kohtalo, ettei kohta ole mitään terveyspalveluita!”
“Tuskin säästöjä ainakaan tulee, kun sitten rullataan omilla autoilla ja takseilla toiselle paikkakunnalle lääkäriin. Tyhmääkin tyhmempää.”
“Siitä se kylän kuihtuminen alkaa, kun palvelut viedään.”
“Tarvitseeko edes perustella?”
“Lyhytkin matka on pitkä, kun pitää lähteä kauemmas päivystysasioissa.”
“Törkeää ja ajattelematonta toimintaa. Herrojen ja konsulttien palkkioihin kyllä löytyy euroja.”
“Pistää miettimään että onko tämä enää oikea paikka asua. Pitääkö suunnata katse isommille paikkakunnille, palveluiden ääreen?”
“Palvelu toisensa jälkeen täältä katoaa. Luulen,että syynä on vuosikausia jatkunut valitus ja vastustus kaikkea uutta kohtaan. Kaupungin vetovoimaisuus on kadonnut tämän myötä ja väki vähentynyt.”
“Kyllä saa maaseudulle kuolla rauhassa.”
“Kuinka moni pääsee toiselle paikkakunnalle päivystykseen jatkossa?”
“Kyllähän sitä aina läheltä olis hyvä saada apua. Toisaalta ymmärtääkin.”
“Ihmiset eivät enään lähde lääkäriin, vaikka pitäisi. Taloudelliset menot kasvavat mm. matkakulujen kohdalta. Ihmiset myös samalla sijoittavat omia rahojaan ulkopaikkakuntien tarjontaan. Omavastuu pienillä matkoilla on niin korkea, ettei kannata edes kelataksilla ajella lyhyitä matkoja. Nämä tiukennukset kostautuvat eriryisesti suurin lapsiperheisiin, sekä monivaikeasti sairaisiin ihmisiin. Toivottvasti tässä asiassa tultaisiin taloudellisesti jotenkin vastaan mm. kelan osalta tai jotakin taloudellista helpotusta olisi saatavilla ,sekä ohjataanko ja neuvitaanko ihmisiä tarpeeksi hakemaan mm. matkakorvauksia, koska kumminkin matkakatto on olemassa. Moni ei tiedä näistä vaihtoehdoista, koska niistä ei puhuta silloin, kun muutoksia tehdään!”
“Kovasti huolestuttaa. Ikävää sairaana joutua selvittämään, miten ja minne pääsee hoitoon. Puhelimen toiminta voi viedä sinut aivan väärälle puolelle Suomea, josta sinut yhdistetään “oikeaan paikkaan”, joka ei vastaa. Kokemusta on.”
“Nykyään terveyskeskus on arvauskeskus.”
“No johan vitsin lykkäsitte!”
“Mitä meinaa puolikiireellinen?”
Ennen päivystykseen hakeutumista tehdään yleensä hoidon tarpeen arvio puhelimessa. Sieltä ohjataan tilanteen mukaan kiireelliseen, puolikiireelliseen tai kiireettömään hoitoon. Asiakkaan ei itse tarvitse osata arvioida, onko kyse kiireellisestä vai puolikiireellisestä asiasta. Päivisin soitetaan oman sosiaali- ja terveysaseman numeroon, iltaisin ja viikonloppuisin päivystysapuun 116117 ja hätätilanteessa yleiseen hätänumeroon 112.
Ei
“Jos lääkäriajankin saa puolikiireellisenä, niin eikö se ole melkein jo huomenna?”
“Parasta olisi lähellä, mutta tämä on selvästi ollut tulossa, kun valtio kiristää alueiden rahoitusta.”
“Flunssaan harvoin tarvitaan lääkäriä. Jos tauti kerran vuodessa pitkittyy ja tarttee antibioottia, voi käydä lääkärissä vaikka 30 kilometrin päässäkin.”
“Onhan se harmi, mutta tuskin maailmanloppu kuitenkaan. Edelleen pääsee lääkärille, vaikka saattaakin mennä muutama päivä.”
“Kohta kaikki on Haapajärvellä, herätkää!”
“Pääasia on, että kiirevastaaotolle pääsee, kun on tarve. 40 kilometriä ei ole pitkä matka. Niille joilla ei ole kyytiä on vaikeampaa, jos eivät saa sitä taksilappua.”
