Pyhäsalmen kaivoksen käytöstä poistetulle ja täytetylle rikastehiekka-altaalle löytyi jatkokäyttöä aurinkopuistona. 15 hehtaarin alueelle on asennettu 22 800 aurinkopaneelia, joiden tuottamaa sähköä voidaan hyödyntää myös kaivoksen rikastamolla.

 

Pyhäsalmen kaivoksen rikastehiekka-altaalla vietettiin teollisen mittakaavan aurinkopuiston avajaisia tiistaina 2. syyskuuta. Hanketta on edistetty yhteistyössä Pyhäjärven kaupungin, Pyhäsalmi Mine Oy:n sekä Pyhäjärven Callion ja Callio Energy Park -hankkeen kanssa.

– Pyhäjärvellä on pitkä teollinen historia, erityisesti kaivosteollisuuden vuoksi. Pyhäsalmen kaivos on meille ollut ja on äärimmäisen tärkeä. Kun tietysti kaivostoimintaan liittyy aina myös sen sitoutuminen aikaan – kaivokset avataan ja ne toimivat, ne hiljenevät myöskin, kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi kertoi.

Pyhäjärvellä on varauduttu jo pitkään kaivostoiminnan hiipumiseen esimerkiksi miettimällä, kuinka osaamista voitaisiin hyödyntää ja suunnata uudelleen, sekä kuinka infrastruktuuria ja maa-alueita voitaisiin hyödyntää. Kehitystyössä on käytetty myös Euroopan Unionin rahoitusinstrumentteja.

– Noin kuusi vuotta sitten alettiin kirjoittaa hakemusta hankkeeseen, jonka nimi oli Callio Energy Park. Siinä yhtenä työpakettina ja tavoitteena oli katselmoida Pyhäsalmen kaivoksen alueet ja lähialueet sen osalta, miten näitä alueita voidaan käyttää uusiutuvan energian tuotantoon, varastointiin ja myöskin miten voitaisiin luoda tälle alueelle energiayhteisöä, joka mahdollistaa myös sen lähellä tuotetun uusiutuvan sähkön käytön alueella tai lähialueilla, Kiviniemi muisteli.

Yhteistyö ja eri toimijoiden välinen verkottuminen lähti liikkeelle tuon Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittaman hankkeen kautta. Vuosina 2018–2020 tehdyllä kaavoituksen päivittämisellä ja osayleiskaavan luomisella on ollut myös suuri merkitys hankkeen eteenpäin viemisen kannalta.

– Tällainen suljettu rikastehikka-allas on hyvin erityinen ympäristö. Niin ympäristöviranomaisella kuin valvovalla viranomaisella on ollut omia herkkyyksiä sen suhteen, miten hanke voidaan toteuttaa tällaiselle alueelle. Tässäkin asiassa tämä aikanaan laadittu kaavoitus ja sen yhteydessä tehdyt selvitykset tasoittivat tietä tälle hankkeelle huomattavasti. Tämä on malliesimerkki siitä, että pitkäjännitteisellä kehitystyöllä käyttäen eri toimijat, yksityinen toimija omia työkalujaan, kunnat kaavoitusta ja muita kehittämistoimenpiteitä, me on päästy eteenpäin ja hyvin poikkeuksellinen ympäristö saatu valjastettua uusiokäyttöön, Kiviniemi taustoitti.

 

Pyhäsalmi Mine Oy:n johtaja Aki Tuikka totesi puheenvuorossaan, että Pyhäsalmen kaivos on siirtymässä sulkemis- ja jälkihoitovaiheeseen. Sulkeminen tulee kestämään vuosia, jälkihoito, tarkkailu ja vesienkäsittely vuosikymmeniä.

– Meille on tärkeää, että kaivostoiminnan loppuessa aluetta ja infraa voidaan hyödyntää muuhun käyttöön. Olemme tehneet yhteistyötä kymmenisen vuotta Callion kanssa ja aiemminkin kaupungin kanssa, löytääksemme uusiokäyttöä alueelle. Aurinkopuiston rakentaminen alueelle, jota ei muutoin voitaisi juurikaan hyödyntää, on uusiokäytöstä erinomainen esimerkki ja suurin tähän mennessä toteutunut hanke.

Tuikka muisteli, kuinka aurinkopuistosta alettiin puhua vuonna 2021. Ajatus siitä, että rikastamon tuotanto voisi pyöriä aurinkoenergialla oli hänen mielestään huikea.

– Olemme haaveilleet tästä päivästä, jolloin rikastamomme pyörii paikallisesti tuotetulla vihreällä aurinkoenergialla. Tämä päivä on nyt koittanut tervetuloa aurinkopuisto.

 

 

 

Callion aurinkopuistohankkeen tavoitteena on ollut luoda edellytyksiä käytöstä poistettavien kaivosalueiden valjastamiseksi aurinkosähkön tuotantoon. Rikastehiekka-allas asettaa omat rajoituksensa rakentamiselle, mutta aurinkopuistolle se sopi rakennuspaikaksi. Aurinkopuisto toteutettiin kelluvana asennuksena, koska rikastehiekka-altaan alueella perustuksia ei saa kaivaa maahan. Aurinkopuiston perustuksina käytettiin VR:n kierrätettyjä ratapaaluja, yhteensä 12 000 kappaletta. Aurinkopuiston rakentamisesta vastasi Solarigo Systems Oy.

– Täällä on muitakin rikastehiekka-altaita myöhempää hyötykäyttöä varten tulevaisuudessa, Solarigo-yhtiöiden toimitusjohtaja Antti Koskelainen totesi.

Hankeyhtiö Callio-Hitura Solarpark Oy omistaa Callion aurinkopuiston lisäksi myös Nivalan Hituran kaivoksen aurinkopuistohankkeen. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi joulukuussa 2022 Callion ja Hituran aurinkovoimahankkeille yhteensä noin 12 miljoonan euron NextGenerationEU -avustuksen.

– Siinä Nivalan hankkeessa kävi valitettavasti niin, että sen rakennuslupa oli ehdollisena kaivospiirin lakkauttamiselle, joka oli pidempi projekti ja käytännössä jouduttiin jättämään se pois tästä kokonaisuudesta. Mutta tämä Callio-hanke saatiin toteutettua –aurinko(voimala) on nyt rakennettu ja tämän jälkeen ensi kevääseen mennessä meille tulee vielä neljän megawatin sähkövarasto tähän kylkeen. Silloin meillä tuotetaan uusiutuvaa puhdasta aurinkosähköä paikan päällä ja on sähkövarasto, johon voidaan varastoida aurinkosähköä. Sillä voidaan osallistua myös kantaverkkoyhtiö Fingridin reservimarkkinoille ja olla tukemassa sähkömarkkinan kysynnän ja tarjonnan tasapainoa, Koskelainen kertoi.

 

Skarta Energy ja Solarigo Systems ovat toimineet hankeyhtiön kautta hankkeen yhteisinvestoreina. Aurinkovoimalan toteuttaminen on kustantanut 8,7 miljoonaa euroa, johon on saatu 20 prosentin tuki. Akuston investointi tulee nostamaan kokonaisunvestoinnin yli 10 miljoonaan euroon.

– Tämä on sikäli meille merkityksellinen puisto, että tämä on Suomen ensimmäinen ja ainoa puisto, joka on kytketty teolliseen suljettuun verkkoon, jossa teollinen sähkön käyttäjä voi suoraan käyttää sitä aurinkosähköä, ennen kuin se menee valtakunnan verkkoon. Siinä sitten pikkuisen syntyy säästöä myöskin jakelun siirtomaksuissa. Skarta on puhunut tällaisesta konseptista kuin vierivoima ja nyt Pyhäsalmi Mine Oy on Suomen ensimmäinen vierivoiman käyttäjä ollut tänä kesänä, Skarta Energyn toimitusjohtaja Mika Paloranta totesi.

Skarta Energyllä on 70 prosentin ja Solarigo Systemsillä 30 prosentin omistus hankeyhtiöstä. Solarigo Systems ja Skarta Energy ovat sopineet yrityskauppajärjestelyistä.

– Tämä on Skartan enemmistöomistama hanke vielä tällä hetkellä, mutta me on heidän kanssaan sovittu sillä tavalla, että kun se Nivalan hanke ei mennyt eteenpäin, ja muutenkin, on luontevaa että Solarigo tulee ensi vuoden alkuun mennessä ostamaan Skartan omistuksen tästä Callio-Hitura Solar Parkista. Tämä tulee osaksi Solarigon tuotantosalkkua, Koskelainen kertoi.

Solarigo jää sekä omistamaan että operoimaan aurinkopuistoa.

– Haluaisin omasta puolestani kiittää Pyhäjärven kaupunkia erityisesti. Tämä Callio Energy Park -projekti oli erinomainen startti tälle hankkeelle. Kaikki lupa-asiointi ja muutenkin sujui erinomaisen hyvin täällä. Haluan kiittää Aki Tuikkaa ja Pyhäsalmi Minea mahdollisuudesta tulla tänne. Yhteistyö mitä ollaan tehty on ollut hyvää ja toivon, että se jatkuu sellaisena, koska meillä on noin 40 vuotta yhteistä aikaa täällä ellei sitten päätetä jatkaa, Koskelainen sanoi.

 

 

Artikkelikuva: Pyhäsalmen kaivoksen rikastehiekka-altaalle toteutetun Callio Solar Park -aurinkopuiston investointipäätös tehtiin kesällä 2023 ja rakentaminen alkoi joulukuussa 2023. Aurinkopuisto alkoi tuottaa sähköä kesäkuussa 2025. Teholtaan 13 MWp:n aurinkopuistossa on 22 800 aurinkopaneelia. Voimalan 11 GWh:n vuosituotanto vastaa noin 4500 kerrostalokaksion vuosikulutusta.

 

 

Tämä artikkeli on avattu vapaasti luettavaksi 8.9.–14.9. osana Uutismedian liiton Pureudu paikallisiin -kampanjaa, jonka tavoitteena on tuoda esille paikallislehtiä sekä paikallislehtijournalismia.