Toissa viikon Pyhäjärven Sanomissa käsiteltiin hoivakotipaikkoja sekä toimittajan jutussa, että Eläkeliiton paikallisyhdistyksen kannanotossa.
Pohde pyrkii käyttämään ympärivuorokautisessa hoidossa ensisijaisesti oman tuotannon paikkoja. Koska Pyhäjärvellä tällaisia ei ole, hoivakotipaikkaa tarjotaan usein (ehkä jopa aina?) toiselta paikkakunnalta. Vaikuttaa siltä, että vaihtoehdoista ei kerrota, joten moni on joutunut hyväksymään tämän ratkaisun.
Lain mukaan asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Ikäihmisten palveluja ohjaavat sosiaalihuoltolaki ja vanhuspalvelulaki. Näissä laeissa iäkäs ihminen nähdään muunakin kuin hoidon kohteena; ihmisenä, jolla on elämä, ihmissuhteet ja toimijuus. Lakien tarkoituksena ei ole vain säätää palvelujen järjestämisestä, vaan turvata iäkkäälle ihmiselle hyvä elämä.
Sosiaalihuoltolain mukaan palveluja järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan etu. Sen arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota muun muassa siihen, miten ratkaisut turvaavat asiakkaan ja hänen läheistensä hyvinvoinnin sekä mahdollisuuden ylläpitää läheisiä ja jatkuvia ihmissuhteita. Vanhuspalvelulaki puolestaan velvoittaa järjestämään hoivan siten, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi, sekä ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hoivakotipaikka tulisi järjestää niin, että yhteys läheisiin on tosiasiallisesti mahdollista. Se, ettei Pohteella ole Pyhäjärvellä omaa ympärivuorokautisen hoivan yksikköä, ei poista tätä velvoitetta. Sote-järjestämislaki edellyttää, että hyvinvointialue järjestää palvelut asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, joko julkisina tai yksityisiltä hankittuina.
Pyhäjärvellä ympärivuorokautista hoivaa tarjoavat yksityiset hoivakodit Järvenhelmi ja Karpalokoti, joihin on mahdollista päästä palvelusetelillä. Jos siis sinulle tai läheisellesi tarjotaan hoivakotipaikkaa kaukana läheisistä, voit vedota lakiin ja pyytää, että palvelu järjestetään palvelusetelillä oman paikkakunnan hoivakotiin, mikäli paikkoja näissä yksiköissä on. Vapaita paikkoja kannattaa itse tiedustella ko. hoivakodeista. Ja muista myös, että puolisoilla on oikeus valita vaihtoehto, jossa he molemmat asuvat samassa ympärivuorokautisessa palveluasumisyksikössä riippumatta siitä, onko heidän palvelutarpeensa samanlainen.
Lainsäätäjä on ajatellut asian yksinkertaisesti: Iäkäs ihminen ei ole pelkkä hoitopaikkaa tarvitseva asiakas, vaan ihminen, jonka elämä ja ihmissuhteet jatkuvat myös vanhuudessa. Siksi hoivan järjestämisessä ei ole kyse vain paikasta, vaan myös mahdollisuudesta elää elämää läheisten ihmisten ympäröimänä. Laki on siis tässä asiassa varsin selkeä. Sen noudattaminen näyttää näinä aikoina olevan vaikeampaa.
Mirja Hynninen
Nykyinen keski-ikäinen, tuleva ikäihminen
Kahden ikäihmisen läheinen Sh, muistiasiantuntija
Keski-Pohjanmaan Muistiluotsi
Artikkelikuva: Unsplash, kuva muokattu pystykuvasta vaakakuvaksi.
